Hitaasti edistyy projektit tämän Rouvan käsissä tällä hetkellä. Laikan villapaidan takaosa onneksi valmistui jo kokonaan, ensimmäisen kerran teen raglanhihoja, saas nähdä mitä siitä tulee. Sukkaa aloin tikuttamaan, siitä samasta keltaisesta ko ne Laikan vanttuutkin tuli. Sitten olenkin melkein koko päivän lukenut Laikan kirjoittamaa tekstiä ja kerinyt lankaa kerälle. Fleuria on nurkissa vaikka miten mutta kun kaikki kerät on hajonneet niin nyt sitten ovat kaikki nätisti kerällä taas. Ja ensimmäisen kerran lanka puhui miulle! Vaaleanpunainen fleur sanoi haluavansa huiviksi. Ihan kolmiohuiviksi se ei riitä mutta huivi siitä si tulee. Leikittelin tosin ajatuksella että laittaisen sen samaan huiviin tuon vaaleanvihreän fleurin kanssa, sitten sitä olsi tarpeeksi isompaankin huiviin. Katotaan nyt. Kivoja huiveja kuitenkin löysin blogistaniasta joten ideoita on kyllä.

Fibromyalgia ei tykkää pakkasen hellittämisestä. :/ Kivut on ihan taivaassa taas, harmittaa ettei tuo reumalanka riittänyt sukkiin, ne olsi nyt tarpeen. On miulla on onneksi kuitenkin kämmekkäät siitä jo tehtynä, ne on kädessä nytkin. Ihana lanka tämmöiselle kipuisella nivelelle.

Vierailu anoppilassa sujui hyvin, kukaan ei syönyt meitä tukkavärimuutoksista. Onneksi. Käly tosin vähän kilahti Laikan suunnitelmista lähteä opiskelemaan suomalaista kirjallisuutta. Käly kun elää elämäänsä aika toisin kuin me, hänellä on jo asuntolaina ja työpaikka ja on miuta 5v nuorempi. Lapsikin teon alla. Kälyn on välillä vaikea ymmärtää ettei kaikki ole samanlaisia pikkurouvia kuin hän. (Enkä tarkoita tällä mitään pahaa häntä tai ketään muutakaan kohtaan, se ei vain ole miuta varten). Hetkittäin ollaan törmäyskurssilla sen takia.