Ei ole tänään taas mennyt oikein putkeen. Heräsin aamulla kiltisti 6:45 luullen että miun psykiatri on kello 8. No, käytin koiran ja hilasin itseni bussipysäkille jossa si katoin kuitenkin jostain syystä kalenteria. Lääkäri olikin vasta kello 12! Kivakiva. No, pääsin mä si aikanaan sinne lääkäriinkiin, suunniteltiin semmoista kuntoutussuunnitelmaa että olsin vielä loppuvuoden kuntoutustuella kotona terapiassa käyden ja mahdollisesti päätoimista opiskelua aloitellen, jos pääsen siis opiskelemaan. Lääkäri oli sitä mieltä ettei ole kirkossa kuulutettua että noin vain siirryn päätoimiseksi opiskelijaksi pitkän työkyvyttömyysjakson jälkeen (yli vuosi jo nyt) ottaen myös huomioon vaikeat vaiheet tämän masennuksen kanssa. Mutta puhumme siitä tarkemmin 5.3 kun menen sinne taas.

Sitten yritin tehdä Laikan raitaneuletta luennolla. Keksin jostain että tein takakappaleen raidat niin että kerroksia on 7 ja vaihto oikealla kerroksella. No, eihän se onnistu! Ja koska omaan ei-toimivat aivot niin en si laittanut laikalle kotiin viestiä että laskisi kerrokset takakappaleesta. Ei, minä vaan itsepäisesti taon sitä luennolla, puran ja neulon ja puran ja neulon. Tulin kotiin melkein itku silmässä ko ei se muka onnistu. Ei kai onnistu jos yrittää mahdotonta. Oikeesti. Mistä saisi aivot jotka toimii?

Mitään valmista en ole saanut  aikaiseksi. Eiko olenpas, yhden sukan. Jee.  Keltainen missä on kolme turkoosia raitaa. Jostain syystä tuo keltainen seiskaveikka on kamalan tönkköä tavaraa, tiukkaa. En tykkää mutta teen tuolla sukalle ny si kuitenkin parin. Siihen tulee tosin oranssia raitaa, turkoosia lankaa kun ei ollut kuin tasan noihin kolmeen raitaan. Taidan mennä purkamaan taas sitä raitapaidan etukappaletta, josko saisin sen jotenkin käyntiin tässä kohta.

Ja! Hoksasin että yliopiston kirjastolla on neulontakirjoja! Arvaatkaas kuka tekee sinne pienen reissun torstaina ko menee luennollekin!